Milloin palkasta saa kuitata ja milloin palkkaa ei tarvitse maksaa?

Työnantajan ja työntekijän välisessä arjessa syntyy ajoittain tilanteita, joissa raha-asiat nousevat esille. Työntekijälle on saatettu maksaa liikaa palkkaa, palkkaennakkoa ei ole vielä kuitattu tai työnantajalle on syntynyt saatava esimerkiksi liikaa maksetuista kulukorvauksista.

Joskus työnantaja voi joutua myös miettimään, että missä tilanteissa palkkaa ylipäätään pitää maksaa, jos työntekijä on esimerkiksi luvattomasti poissa.

Nämä kaksi teemaa menevät helposti sekaisin. Tässä kirjoituksessa käyn läpi:

  • mitä työnantajan kuittausoikeus tarkoittaa

  • milloin palkasta saa kuitata ja milloin ei

  • ja milloin palkkaa ei tarvitse maksaa lainkaan

Mitä tarkoittaa työnantajan kuittausoikeus?

Kuittausoikeudella tarkoitetaan työnantajan oikeutta vähentää työntekijän palkasta saatava, joka työntekijä on työnantajalle velkaa. Käytännössä työnantajan (velkasaatava) ja työntekijän (palkkasaatava) vastakkaiset saamiset lakkaavat siltä osin, kuin ne kuitataan toisiaan vastaan.

Kuittaus ei ole rangaistus eikä kurinpitokeino. Se on velkasuhteiden selvittämistä, ja siksi sen käyttöä on lainsäädännössä rajoitettu.

Milloin kuittaus on sallittua?

Minna Fagerlund istuu tuolilla ja hymyilee

Kuittaus palkasta on mahdollista vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • saatava on selvä (peruste ja määrä ovat yksiselitteiset)

  • saatava on riidaton (työntekijä ei kiistä velkaa)

  • saatava on erääntynyt (maksuaika on tullut)

Saatava on erääntynyt, kun työntekijällä on jo velvollisuus maksaa se. Tulevia, ehdollisia tai vielä selvittämättömiä saatavia ei saa kuitata palkasta.

Jos jokin näistä puuttuu, kuittausta ei saa tehdä.

Kuittausoikeuden tärkeimmät rajoitukset

Työntekijän palkkaa suojataan, jotta hänen ja hänen perheensä toimeentulo ei vaarannu.

Tämän vuoksi:

  • työnantaja saa kuitata enintään 1/3 osan työntekijän nettopalkasta

  • palkan suojaosuuteen ei saa kohdistaa kuittausta

  • maksettu palkkaennakko luetaan ensisijaisesti osaksi suojaosuutta

Myös tietyt korvaukset, kuten perusteettomasta työsuhteen päättämisestä maksettavat korvaukset, rinnastetaan palkkasaataviin ja kuuluvat saman suojan piiriin.

Palkan suojaosuus rajoittaa kuittausta vain palkkaan. Sen sijaan kulukorvaukset eivät ole palkkaa, joten niitä voidaan kuitata kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että jos työntekijältä ei voida kuitata koko saatavaa palkasta, jäljelle jäävä osa voidaan tietyin edellytyksin kohdistaa kulukorvauksiin, mikäli niitä on maksettavana. Kulukorvauksia ei kuitenkaan saa käyttää palkan suojan kiertämiseen.

Esimerkkejä: milloin kuittaus on sallittua ja milloin ei?

✔️ Liikaa maksettu palkka

Työntekijälle on maksettu virheellisesti liikaa palkkaa, eikä hän kiistä asiaa.

→ Kuittaus on sallittu
→ Enintään 1/3 nettopalkasta
→ Suojaosaa ei saa vaarantaa

✔️ Palkkaennakko

Työntekijälle on maksettu etukäteen palkkaa sovitusti.

→ Voidaan kuitata palkasta
→ Kohdistuu ensisijaisesti suojaosaan

Palkkaennakko on poikkeus kuittausrajoituksiin. Koska palkkaennakko on jo etukäteen maksettua palkkaa, se kohdistuu ensisijaisesti palkan suojaosaan. Ajatuksena on, että työntekijä on saanut suojaosuuteen kuuluvat varat jo aiemmin, joten niiden vähentäminen myöhemmässä palkanmaksussa ei vaaranna toimeentuloa.

❌ Riitainen vahingonkorvaus

Työntekijän epäillään aiheuttaneen vahingon, mutta vastuusta tai summasta ollaan eri mieltä.

→ Saatava ei ole riidaton
→ Kuittaus ei ole sallittua

✔️ Liikaa maksetut kulukorvaukset

Työntekijälle on maksettu esimerkiksi liikaa matkakorvauksia.

→ Kulukorvaukset eivät ole palkkaa
→ Voidaan kuitata kokonaisuudessaan

Entä milloin palkkaa ei tarvitse maksaa lainkaan?

Kuittausoikeus ja palkan maksamatta jättäminen ovat kaksi eri asiaa.

Työsuhteessa pätee perusperiaate: palkka on vastike tehdystä työstä tai hyväksyttävästä poissaolosta. Jos työtä ei tehdä, eikä poissaololle ole hyväksyttävää perustetta, palkanmaksuvelvollisuutta ei synny.

Esimerkki: luvaton poissaolo

Jos työntekijä:

  • jättää tulematta töihin

  • ei ilmoita poissaolosta

  • eikä poissaololle ole hyväksyttävää syytä

→ kyseessä on luvattomaksi katsottava poissaolo
→ työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tältä ajalta

Tässä ei ole kyse kuittauksesta, vaan siitä, ettei palkkaan oikeuttavaa työpanosta ole syntynyt.

Mahdolliset kurinpidolliset seuraamukset, kuten kirjallinen varoitus, ovat erillinen asia eikä niiden antaminen ole edellytys palkan maksamatta jättämiselle.

Muita tilanteita, joissa palkkaa ei tarvitse maksaa

Palkan maksamatta jättäminen ei koske vain luvattomia poissaoloja. Palkkaa ei tarvitse maksaa myöskään silloin, kun:

  • työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä eikä tee työtä

  • työntekijä ei noudata poissaolokäytäntöjä (esim. sairauspoissaolosta ei ilmoiteta tai vaadittua selvitystä ei toimiteta)

  • työnteko estyy työntekijästä johtuvasta syystä (esim. työn edellyttämä lupa tai pätevyys puuttuu)

  • työntekijä kieltäytyy tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ilman hyväksyttävää perustetta

  • työntekijä osallistuu työtaistelutoimenpiteeseen siltä osin kuin työ jää tekemättä

 Tarvitsetko sparrausta tai tukea?

Jos palkanmaksuun, kuittauksiin tai poissaoloihin liittyvät tilanteet mietityttävät, autan mielelläni selkeyttämään ne juuri teidän arkeenne sopivalla tavalla. Solmu Solutionsin HR-Helppi ja asiantuntijapalvelut ovat tukenasi juuri näissä tilanteissa.

Käyntikortti Minna Fagerlund
Edellinen
Edellinen

Vakituisen työsuhteen irtisanominen työnantajan aloitteesta

Seuraava
Seuraava

Onko ”potkulaki” mörkö vai mahdollisuus?