Onko sairausloma aina palkallista? Tämä työnantajan olisi hyvä tietää
Kun työntekijä ilmoittaa olevansa sairaana, monesti ajatellaan heti: “No, palkkahan juoksee normaalisti.”
Mutta eipä se aina ihan niin mustavalkoista ole. Sairausajan palkkaan vaikuttaa monta asiaa: työsopimuslaki, työehtosopimus, työsuhteen pituus ja jopa se, millaisella työajalla työntekijä tekee töitä.
Juuri siksi tämä on asia, jonka kohdalla kannattaa aina pysähtyä ja tarkistaa tilanne, mitään automaattisesti aina voimassa olevaa sääntöä ei nimittäin ole olemassa.
Mitä laki sanoo?
Laki antaa minimitason:
Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman takia työkyvytön, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan.
Palkkaa maksetaan vähintään sairastumispäivältä (jos se olisi ollut työpäivä) ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä.
Pyhät jäävät laskuista pois.
Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan vain puolet palkasta.
Jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden, maksetaan täysi palkka.
👉 Vaihtelevaa työaikaa tekeville homma menee niin, että palkkaa maksetaan silloin, jos työvuoro olisi ollut listassa, siitä on sovittu muuten tai jos voidaan selvästi todeta, että työntekijä olisi ollut töissä.
Milloin palkkaa ei tipu?
Sairausajan palkkaan liittyy myös muutama ehto:
Poissaolon pitää oikeasti johtua sairaudesta tai tapaturmasta.
Työkyvyttömyyttä ei saa aiheuttaa omalla tahallisella mokalla tai törkeällä huolimattomuudella.
Poissaolo pitää ilmoittaa työnantajalle niin kuin on ohjeistettu.
Sairauden pitää estää tekemästä nimenomaan työsopimuksen mukaisia töitä.
👉 Ja vielä yksi tärkeä juttu: työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä muihin työsopimuksessa sovittuihin tehtäviin, jos juuri se oma työ ei onnistu mutta jotain muuta voisi tehdä. Korvaava työ on sitten eri juttu, se perustuu aina työnantajan ja työntekijän yhteiseen sopimiseen ja arvion työn soveltuvuudesta tekee lääkäri.
Mitä työntekijän pitää tehdä?
Laki velvoittaa työntekijää antamaan selvityksen työkyvyttömyydestään.
Yleensä tämä tarkoittaa lääkärintodistusta.
Joskus myös terveydenhoitajan todistus tai muu luotettava selvitys riittää.
Lisäksi poissaolosta pitää ilmoittaa heti, ei vasta sitten kun joku huomaa, ettei kaveri ole ilmestynyt töihin.
Entä TES ja Kela?
Monissa työehtosopimuksissa on sovittu pidemmistä palkallisista jaksoista kuin mitä laki edellyttää. Tämä voi tarkoittaa viikkoja tai jopa kuukausia.
Tällöin työnantajan pitää muistaa tehdä Kelalle sairauspäivärahahakemus, sillä omavastuuajan ylittävältä (1+9 päivää) palkalliselta ajalta Kela maksaa korvauksen työnantajalle.
👉 Hakemus on tehtävä kahden kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta.
Kun työnantajan palkanmaksu loppuu, työntekijä siirtyy Kelan sairauspäivärahalle. Työnantajalle sairausloma on tästä eteenpäin palkaton.
Miksi avoimuus on niin tärkeää?
Sairastuminen on aina herkkä paikka. Jos palkka-asiat menevät pieleen, pahastuminen ja eripura ovat nopeasti nurkan takana ja työnantajakuva ottaa osumaa.
Kun työntekijälle kerrotaan selkeästi:
miten hänen tulee toimia (lääkärintodistuksien toimittaminen, viestintä jne.)
kuinka paljon palkkaa hän saa
milloin palkanmaksu päättyy
milloin ja miten Kela astuu kuvaan
… vältetään monta turhaa väärinkäsitystä ja osataan puolin ja toisin toimia kuten pitää.
Mitä kannattaa muistaa?
Sairausloma ei ole automaattisesti palkallista. Tarkista aina: laki + TES + työsuhteen kesto + työaikajärjestelyt. Pidä työntekijä ajan tasalla ja varmista, että myös Kela-hakemukset hoituvat ajallaan.
Näin vältetään turhat epäselvyydet ja saadaan pidettyä työntekijän olo turvallisena, vaikka sairaus kaataisi hetkeksi sängyn pohjalle.
💡 Kaipaatko apua sairauspoissaolojen palkallisuuden tulkintaan tai muihin HR-pulmiin?
Solmu Solutionsin HR-Helppi tarjoaa pk-yrityksille käytännön apua juuri tällaisissa tilanteissa:
lain ja TES:n tulkinta
palkkahallinnon ja sairauslomaprosessien tuki
selkeät viestintäkäytännöt työnantajan ja työntekijän välillä ym.
