Työsopimus - työnantajan turva ja työntekijän oikeus
Työsopimus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista työelämässä. Se ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän yhteinen turvaverkko. Hyvin laadittu työsopimus ennaltaehkäisee väärinkäsityksiä, vähentää riskejä ja tukee hyvää työnantajamielikuvaa.
Pk-yritykselle sopimusten selkeys voi olla ratkaisevaa: ne säästävät aikaa, rahaa ja hermoja, kun työsuhteessa tulee eteen yllättäviä tilanteita.
Mitä työsopimuksessa pitää olla?
Laki edellyttää, että tietyt asiat sovitaan ja kirjataan. Perusasioita ovat mm.:
työnantajan ja työntekijän tiedot
työn alkamispäivä ja työntekopaikka
työnkuva ja tehtävät
työsuhteen muoto (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen, osa-aikainen)
työaika ja sovellettava työehtosopimus (jos sellainen on)
palkka ja sen maksupäivä
koeaika
On myös hyvä tietää, että esimerkiksi määräaikaisuudelle tai osa-aikaisuudelle tulee olla peruste, joka on syytä kirjata työsopimukseen.
Näiden lisäksi sopimukseen voidaan kirjata monia käytännön asioita, jotka helpottavat arkea sekä työnantajalle että työntekijälle.
Vuosilomat ja muut vapaat
Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy työsuhteen pituuden ja työssäolon mukaan. Jos työnantaja sopii työntekijän kanssa paremmista ehdoista kuin mitä laki edellyttää, ne kannattaa kirjata aina sopimukseen.
Esimerkki: On melko tyypillistä, että työntekijälle annetaan mahdollisuus pitää kesällä 2 viikkoa palkallista lomaa, vaikka hänelle ei olisi vielä ehtinyt kertyä vuosilomaa. Tällöin sopimuksessa on tärkeää mainita, että kyseinen vapaa on palkallista vapaata, mutta ei vuosilomaa, eikä siitä makseta lomarahaa. Näin vältetään tulkintaerimielisyydet myöhemmin.
Palkka ja TES-määritykset
Palkka on työsopimuksen ydinasia – mutta sen sisällön kanssa kannattaa olla tarkkana. Työehtosopimus määrittää usein vähimmäispalkan ja muut palkanosat, ja ne on syytä eritellä sopimukseen mahdollisimman selkeästi.
👉 Sopimukselle olisi hyvä kirjata esimerkiksi:
peruspalkka (ns. taulukkopalkka TES:n mukaan)
henkilökohtainen palkanosa
mahdolliset provisiot, bonukset tai muut lisät
Jos henkilökohtaisia palkanosia ei ole eritelty, työnantaja voi pahimmillaan joutua maksamaan niitä takautuvasti – vaikka työsuhteen alussa olisi sovittu suullisesti, että “kokonaispalkka sisältää kaiken”. Suulliset sopimukset eivät tässä kohtaa riitä.
Työsopimus hallinnollisena työkaluna
Moni työnantaja ei tule ajatelleeksi, että työsopimus toimii mainiosti myös hallinnollisena työkaluna. Kun sopimukseen lisätään olennaisia työntekijätietoja, säästyy aikaa ja vaivaa HR:ltä ja palkanlaskennalta.
👉 Sopimukseen voi kirjata esimerkiksi:
työntekijän sähköpostiosoite ja puhelinnumero
tilinumero
veronumero
hätäyhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero
Kun nämä tiedot löytyvät suoraan työsopimuksesta, niitä ei tarvitse erikseen kysellä järjestelmiin ja palkanlaskentaan.
Luottamuksen rakentaminen
Työsopimus ei ole pelkkä tekninen dokumentti, vaan se muodostaa pohjan työntekijän ja työnantajan väliselle luottamukselle. Kun asiat on kirjattu selkeästi ja reilusti, työntekijä kokee olonsa turvalliseksi ja työnantaja voi luottaa siihen, että yhteiset pelisäännöt ovat kunnossa.
Jos olet vähänkään epävarma sopimuksen muotoilusta, asiantuntijan käyttäminen kannattaa. Tietämättömyydestä tai vahingosta voi seurata iso lasku ja monenlaista hankaluutta.
Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Moni pk-yrittäjä tekee sopimuksen mallipohjan pohjalta ja lisää vain palkkatiedot. Se ei kuitenkaan aina riitä.
👉 Tarkennettavia asioita voivat olla esimerkiksi:
etätyökäytännöt ja matkustusvelvollisuus
työsuhde-edut (puhelin, auto, lounas)
koulutusten kustannukset ja sitoumukset
salassapitoehdot ja kilpailukielto
työvälineiden omistajuus
Mitä selkeämpi sopimus, sitä vähemmän tulkinnanvaraa myöhemmin.
Tyypilliset sudenkuopat
Epämääräinen työnkuva: Jos sopimuksessa lukee vain ”tekee työnantajan määräämiä tehtäviä”, tulkinnanvaraa jää liikaa.
Palkan yksityiskohdat: Onko sovittu erikseen ylityökorvauksista, provisioista tai bonuksista?
Unohtuneet kirjaukset: Suullisesti sovitut asiat eivät päde, jos niitä ei ole kirjattu sopimukseen.
Vuosilomaehdot: Jos poikkeatte lain vähimmäistasosta, asia pitää kirjata selkeästi.
Puuttuvat työntekijätiedot: Näiden lisääminen helpottaa HR:ää ja hallintoa.
Määräaikaisuuden tai osa-aikaisuuden peruste puuttuu: Tämä on oltava aina kirjattuna.
Lue myös: Palkkahallinto on enemmän kuin numeroita
Vinkkejä työnantajalle
Tee aina kirjallinen sopimus, vaikka laki sallisi myös suullisen.
Käytä selkeää kieltä, vältä turhaa juridiikkaa.
Päivitä sopimukset, jos työtehtävät muuttuvat oleellisesti.
Älä tyydy yleiseen mallipohjaan – muokkaa sopimus yrityksesi tarpeisiin.
Muista huomioida myös lomakäytännöt, TES:n palkkaerittelyt, hallinnolliset tiedot ja muut työsuhdetta koskevat sovitut asiat.
Työsopimus ei ole pelkkä muodollisuus, vaan strateginen työkalu työnantajalle. Kun asiat on sovittu selkeästi – vuosilomista palkkaerittelyihin, hallinnollisiin tietoihin ja työsuhteen muotoon – sekä työntekijä että työnantaja tietävät, mitä odottaa.
HR Helppi ratkoo työsopimusten solmukohdat
HR-asiantuntijan apua - nopeasti ja ilman ajanvarausta!
Solmun HR Helppi on suunniteltu tilanteisiin, joissa pienet ja kasvavat yritykset tarvitsevat joustavaa sekä nopeaa HR-asiantuntijan apua.
HR Helppi auttaa laatimaan työsopimuksia, jotka ovat:
lainmukaisia
käytännönläheisiä
yrityksen tavoitteita tukevia
Kun tarvitset apua, voit soittaa milloin tahansa ilman ajanvarausta. Saat aina nopean vastauksen ja mikäli en heti pysty vastaamaan, ilmoitan välittömästi, milloin palaan asiaasi.