Voiko määräaikaisen työsopimuksen uusia?

Arkinen tilanne

Tilauskanta elää, projekti alkaa (ja päättyy joskus… “ehkä syyskuussa?”), joku jää perhevapaalle tai opintovapaalle tai uusi palvelu on vasta pilotissa. Tarve tekijälle on ihan oikea, mutta tulevaisuus ei ole vielä täysin selkeä.

Monesti toimivin ratkaisu on määräaikainen työsopimus. 💡

On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että määräaikaisuudelle täytyy olla hyväksyttävä peruste työnantajan puolelta. Ja se peruste on syytä kirjata sopimukseen selkeästi.

Määräaikaisella työsopimuksella on vähän huono maine ihan suotta. Se ei ole “huono sopimus” tai automaattisesti työntekijän kannalta huonompi vaihtoehto. Se on oikein käytettynä erittäin toimiva ja reilu tapa sopia työnteosta silloin, kun työn luonne tai tarve on aidosti määräaikainen.

Lue myös: Työsopimus - työnantajan turva ja työntekijän oikeus

Mikä menee yleisimmin pieleen?

Tyypillisin virhe ei ole se, että tehdään määräaikainen työsopimus.

Vaan se, että se tehdään “varmuuden vuoksi”

🚫 Peruste jää liian ylimalkaiseksi tai sitä ei kirjata kunnolla.

🚫 Tehdään useita peräkkäisiä määräaikaisia samaan työhön, vaikka tarve on tosiasiassa jatkuva.

🚫 Ajatellaan, että määräaikainen on helppo tapa välttää irtisanomistilanteita.


Määräaikaisen työsopimuksen idea ei ole kiertää pelisääntöjä, vaan kuvata todellinen tilanne rehellisesti: tarve on rajattu ja siksi sopimuskin on rajattu.

Milloin määräaikaisuudelle on hyväksyttävä peruste?

HR-asiantuntija MINNA FAGERLUND

Hyväksyttävä peruste liittyy tyypillisesti työn luonteeseen tai työnantajan tilanteeseen.

Esimerkkejä:

✔️ Sijaisuus (nimetty henkilö ja poissaolon syy/kesto)

✔️ Määräaikainen projekti tai hanke

✔️ Kausiluonteinen työ

✔️ Kertaluonteinen työ / tilaus

✔️ Harjoittelu tai muu vastaava määräaikaisuuteen luontevasti liittyvä syy


Oleellinen idea on tämä: jos työvoiman tarve on käytännössä pysyvä, silloin lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Voiko määräaikaisen työsopimuksen uusia?

Kyllä voi, mutta jokaisen uuden määräajan kohdalla pitää pystyä vastaamaan tähän:

Miksi tarve on edelleen määräaikainen?


Jos vastaus alkaa kuulostaa siltä, että “meillä on aina tarve, mutta en halua sitoutua”, silloin ollaan helposti väärällä polulla. Määräaikaisten ketjuttaminen ilman hyväksyttävää perustetta kasvattaa riskiä, että sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Määräaikainen voi muuttua “vahingossa” toistaiseksi voimassa olevaksi

Tämä kannattaa oikeasti painaa mieleen, koska tämä tapahtuu arjessa yllättävän helposti:

Määräaikainen työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työntekoa sopimuskauden päätyttyä.

Ja huom❗️ Oikeuskäytännössä on katsottu, että hyväksymisen ei tarvitse olla nimenomainen. Se voi perustua myös työnantajan passiivisuuteen – eli siihen, ettei työn jatkumiseen puututa.

Tämä on yksi iso syy siihen, miksi määräaikaisen työsopimuksen päättymispäivä kannattaa käsitellä yhtä huolellisesti kuin aloituspäiväkin.

Entä irtisanominen kesken määräajan?

Pääsääntö on selkeä: määräaikainen sopimus päättyy sovittuna ajankohtana, eikä sitä yleensä irtisanota kesken. Mutta tässä kohtaa on hyvä ja käytännöllinen mahdollisuus, josta moni ei tiedä:

Työsopimukseen voidaan kirjata irtisanomisehto.
Silloin sopimus on irtisanottavissa myös kesken määräajan sopimuksessa sovitulla tavalla.

Tämä voi olla tosi hyvä ratkaisu esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä hakee opiskelupaikkaa ja miettii, uskaltaako ottaa määräaikaisen vastaan. Tai jos molemmat osapuolet haluavat sopia järkevästä joustosta muuttuvan tilanteen varalle.

Jos määräaikaisessa sopimuksessa ei ole irtisanomisehtoa, sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Tällöin työsuhde voidaan päättää ennen määräajan loppua käytännössä vain sopimalla yhdessä tai purkamalla sopimus lain mukaisilla purkuperusteilla. Jos sopimus päätetään yksipuolisesti ilman tähän oikeuttavaa perustetta, se voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Määräaikaisen työsopimuksen hyödyt ja riskit – molemmille osapuolille

Työnantajalle: hyödyt

✔️ Hallittu tapa palkata, kun tarve on aidosti rajattu (projekti, sijaisuus, sesonki)

✔️ Selkeä aikarajaus auttaa suunnittelussa ja resursoinnissa

✔️ Hyvä “yhteistyön testi” tilanteessa, jossa tulevaisuus on epävarma, mutta tarve on nyt todellinen

Työnantajalle: riskit

📌 Jos peruste ei ole hyväksyttävä tai se on kirjattu huonosti → riski, että sopimus tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi

📌 Peräkkäiset määräaikaisuudet samaan jatkuvaan tarpeeseen → riitariski kasvaa

📌 Jos tarve loppuu kesken määräajan, et voi automaattisesti lopettaa työsuhdetta kesken sopimuskauden. Vaikka sopimuksessa olisi irtisanomisehtokin, irtisanominen pitää tehdä normaalina irtisanomisena: siihen tarvitaan lain mukainen peruste, työntekijää kuullaan tarvittaessa ja irtisanomisaikaa noudatetaan.


Työntekijälle: hyödyt

✔️ Varmuus sovituksi ajaksi: työ ei lähtökohtaisesti katkea kesken määräajan ilman sovittua ehtoa

✔️ Mahdollisuus ottaa työ vastaan elämäntilanteen mukaan (opinnot, muutto, perhetilanne)

✔️ Selkeä sopimus voi tuntua turvallisemmalta kuin “katsotaan nyt mitä tapahtuu” -tyyppinen epävarmuus

Työntekijälle: riskit

📌 Epävarmuus jatkosta, jos määräaikaisuuden taustaa ei avata kunnolla (ja siksi avoimuus on tässä avain)

📌 Jos määräaikaisuuksia ketjutetaan, työntekijä voi jäädä roikkumaan “välitilaan”, vaikka työ olisi tosiasiassa jatkuvaa

Mitä käydä läpi ennen kuin teet (tai uusit) määräaikaisen työsopimuksen?

Peruste – tämä on se ydin

✅ Onko määräaikaisuudelle todellinen ja hyväksyttävä peruste?

✅ Onko peruste kirjattu työsopimukseen selkeästi ja konkreettisesti (ei vain “määräaikainen tarve”)?

✅ Onko peruste käyty työntekijän kanssa suoraan ja kiertelemättä läpi?


Kesto ja rajaus

✅ Onko sopimuksen kesto linjassa perusteen kanssa?

✅ Jos sopimusta uusitaan: onko myös uudelle määräajalle oma perusteltu syy?


Päättäminen ja jousto

✅ Tarvitaanko sopimukseen irtisanomisehto, jotta kesken sopimuskauden on mahdollista irtisanoa sovitulla tavalla?

✅ Jos irtisanomisehto otetaan: onko irtisanomisaika ja menettely kirjattu yksiselitteisesti?


“Älä kompastu loppumispäivään”

✅ Onko päättymispäivä kalenterissa (esihenkilö + palkanlaskenta)?

✅ Onko sovittu etukäteen, mitä tapahtuu viimeistään viimeisenä päivänä: päättyykö työsuhde vai tehdäänkö uusi sopimus?

✅ Varmistetaanko, ettei työ jatku “vahingossa” sopimuskauden yli?

Kun pelisäännöt on selvät

HR-asiantuntija MINNA FAGERLUND

Määräaikainen työsopimus ei ole automaattisesti huono vaihtoehto, päinvastoin. Sen iso etu on juuri se, että kaikki faktat ja pelisäännöt on pakko käydä avoimesti läpi etukäteen. Kun peruste on todellinen ja se kirjataan sopimukseen kunnolla, koko homma on reilua molemmille.


Jos haluat, autan mielelläni varmistamaan, että määräaikaisuuden perusteet, sopimusehdot ja käytännön toimintatapa ovat kunnossa – niin että työnantajan arki pysyy selkeänä ja riskit hallinnassa. Tätä varten on olemassa Solmun matalan kynnyksen henkilöstöhallinnon tuki HR-Helppi.


Tilaa alta maksuttomat vinkit sähköpostiisi ja nappaa käytännön ohjeita työnantajan arkeen (ilman turhaa kapulakieltä)👇

Edellinen
Edellinen

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla – mitä työnantajan pitää oikeasti tehdä?

Seuraava
Seuraava

Mitä tehdä, jos työntekijä ei suoriudu tehtävistään?