Hyvä perehdytys ei ole pelkkä hyvä tapa, se on työnantajan velvollisuus

Uusi työntekijä aloittaa maanantaina. Hänelle näytetään työpiste, annetaan tunnukset järjestelmiin, esitellään työkaverit ja kerrotaan, mistä löytyy kahvia. Sitten pitäisi oikeastaan jo päästä töihin.

Kuulostaako tutulta?

Perehdyttäminen mielletään turhan usein ensimmäisten työpäivien ohjelmaksi. Todellisuudessa sen tavoite on paljon tärkeämpi: työntekijän pitää ymmärtää tehtävänsä, tietää mitä häneltä odotetaan, osata tehdä työnsä turvallisesti ja tietää, keneltä saa apua silloin kun ei vielä osaa tai tiedä.

📌 Ja yksi asia on hyvä muistaa. Perehdyttäminen ei ole työnantajalle vapaaehtoista.

Perehdyttäminen on työnantajan velvollisuus

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi muun muassa työhönsä, työpaikan olosuhteisiin, työmenetelmiin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin.

Perehdytys ei myöskään koske vain uutta työntekijää. Ohjausta tarvitaan myös esimerkiksi silloin, kun työtehtävät tai työmenetelmät muuttuvat tai käyttöön otetaan uusia työvälineitä.

Myös työsopimuslaissa on työnantajan yleisvelvoite huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään myös silloin, kun yrityksen toiminta, tehtävä työ tai työmenetelmät muuttuvat tai kehittyvät.

Perehdytys ei siis ole ensimmäisen työpäivän rasti ruutuun -tehtävä, vaan työnantajan vastuulla oleva prosessi.

Syvään päähän heittäminen ei ole perehdytysmenetelmä

Tekemällä oppii, mutta se ei tarkoita sitä, että työntekijä jätetään yksin selviytymään tehtävästä, jota hänelle ei ole opetettu.

Tässä on mielestäni myös vahva inhimillinen näkökulma. Uusi työntekijä haluaa yleensä onnistua. Jos hän ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, miten asiat työpaikalla tehdään tai keneltä hänen pitäisi kysyä apua, hänet jätetään aika yksin.

Pahimmillaan puutteellinen perehdytys on tuen puutetta, jopa jonkinlaista hylkäämistä. Ensin työntekijälle ei anneta kunnollisia edellytyksiä onnistua ja myöhemmin ihmetellään, miksi hän ei suoriudu tehtävästään odotetulla tavalla.

💡 Työnantaja ei voi vain olettaa työntekijän osaavan.

Jos työntekijän suoriutumisessa myöhemmin ilmenee ongelmia, yksi ensimmäisistä kysymyksistä pitäisi olla: onko hän varmasti saanut riittävän perehdytyksen, ohjauksen ja palautteen tehtävästään?

Lue myös: Mitä tehdä, jos työntekijä ei suoriudu tehtävistään?

Hyvä perehdytys on win/win

Perehdyttämiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin. Mitä paremmin työntekijä perehdytetään, sitä nopeammin hän pystyy työskentelemään itsenäisesti, tekemään oikeita asioita oikealla tavalla ja ottamaan vastuuta tehtävästään.

Huonosti perehdytetty työntekijä taas tulee helposti kalliiksi. Työskentely on hitaampaa, virheitä syntyy enemmän ja muiden aikaa kuluu asioiden neuvomiseen ja korjaamiseen. Puutteet voivat näkyä myös työn laadussa, asiakaskokemuksessa ja työturvallisuudessa.

Työntekijälle hyvä perehdytys tuo ennen kaikkea varmuutta. Mitä minun kuuluu tehdä? Mitä minulta odotetaan? Milloin olen tehnyt työni hyvin? Keneltä kysyn, kun en tiedä?
Kun nämä asiat ovat selvillä, työntekijän on huomattavasti helpompi onnistua.

Hyvä perehdytys etenee vaiheittain

Ensimmäisinä työpäivinä uudelle työntekijälle tulee valtava määrä tietoa, eikä kaikkea voi omaksua kerralla. Siksi perehdytys kannattaa rakentaa vaiheittain.

Ensin haltuun otetaan työn kannalta tärkeimmät perusasiat ja oma tehtävä. Sen jälkeen työntekijä harjoittelee tuetusti ja vastuuta lisätään osaamisen kasvaessa.

Samalla perehdytyksen etenemistä pitää seurata. Mikä jo sujuu itsenäisesti? Missä tarvitaan vielä harjoittelua tai lisäperehdytystä?

Ihmiset tulevat tehtäviin erilaisista taustoista ja oppivat eri tahtiin. Hyvä perehdytys ei siksi tarkoita sitä, että jokainen käy läpi täsmälleen saman prosessin samassa ajassa. Tavoitteena on, että jokaisella on riittävät edellytykset onnistua omassa tehtävässään.

Lue myös: Koeaika työsuhteessa: mitä työnantajan kannattaa oikeasti muistaa?

Tee perehdytyksestä näkyvä prosessi

Varsinkin pienessä yrityksessä perehdytys saattaa olla pitkälti yhden henkilön päässä: ”Kyllä me nämä asiat aina uusille kerrotaan.”

Jo yksinkertainen perehdytysrunko tekee paljon. Siihen kannattaa kirjata ainakin nämä: 
✅ mitä perehdytetään
✅ kuka perehdyttää
✅ milloin asia käydään läpi
✅ miten perehdytyksen etenemistä seurataan

Näin perehdytys ei ole sattumanvaraista ja samalla työnantajalle jää tärkeää dokumentaatiota siitä, miten perehdytyksestä on huolehdittu.

Hyvän perehdytyksen ei tarvitse olla raskas prosessi. Sen pitää olla suunnitelmallinen, riittävä ja käytännössä toimiva.

📌 Lopulta kyse on aika yksinkertaisesta asiasta: annetaan työntekijälle mahdollisuus onnistua siinä työssä, johon hänet on palkattu.

Älä siis heitä uutta työntekijää syvään päähän ja katso, osaako hän uida. Opeta ensin uimaan ja varmista sitten, että hän pärjää myös silloin, kun vieressä ei enää tarvitse olla koko ajan.

Onko teidän perehdytys kunnossa?

Lataa alla olevasta painikkeesta maksuton perehdytyksen tarkistuslista työnantajalle. Sen avulla voit tarkistaa oman yrityksesi perehdytyksen tärkeimmät asiat ja käyttää listaa myös uuden työntekijän perehdytyksen tukena.

Jos taas huomaat, että perehdytys kaipaisi selkeämpää rakennetta tai yrityksenne henkilöstöasioissa on muuten solmuja, Solmu HR-Helppi auttaa käytännönläheisesti juuri niissä asioissa, joissa apua tarvitaan.Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä!